August Strindberg; Naimakauppoja

 Jep, olinhan kuullut, että August Strindberg on maailman kuuluisin naisvihaaja, mutta en ollut osannut kuvitella, että se olisi näin hm... sanoinkuvaamattoman surkuhupaisaa? koomista? latteaa? Naimakauppoja koostuu kahdesta osasta ja yhteensä ehkä n. 30:stä novellista, jotka ovat (read my lips) Kaikki Samanlaisia. Siis kaikki. Miksi kirjoittaa 30 eri novellia kamalista naisista, kuin saman voi tehdä yhdellä novellilla? Naisethan nyt ovat tietenkin petollisia, ilkeitä, uskottomia, rahanahneita ja vaativat vielä, hitto vie, äänioikeutta, perimisoikeutta ja omaa rahaa! Naisten ei tarvitse tehdä mitään, naiset eivät osaa rakastaa ja naiset ovat heikkoluontoisia. Kaiken lisäksi vuosien karttuessa muuttuvat rumiksi, ryhti kumartuu, uhkeat rinnat alkavat roikkua ja naamaan tulee ryppyjä ja tyttömäisyys häviää. Ja kun mies ottaa eron päästäkseen tällaisesta rumasta ja vaativasta naisenpuolesta ja nai uuden hehkeän tytön, niin eikös se uusikin tyttö ole kohta taas ruma ja roikkuva eikä ollenkaan sitä, mitä mies oli kuvitellut. Siis petosta kaikki. Kirja oli kamala.  En olisi ikinä lukenut sitä loppuun, ellen olisi tarvinnut Helmet -haasteeseen kirjaa: 7. Kirja on klassikkoteos Ruotsista, Norjasta tai Tanskasta

Hirveä kirja. Lukekaa tämä. Kirja on julkaistu 1886.

KM-lukuhaasteessa: 6. Kirja, joka on yli 100 vuotta vanha.

Douglas Preston & Lincoln Child; Valkoinen tuli

 

Ja jälleen yksi Pendergast-sarjan dekkari. Valkoinen tuli sijoittuu hiihtokylään, jossa raharikkaat laskettelevat ja pitävät after ski-bailuja. Kylän vanha hautausmaa joudutaan siirtämään laajennusten tieltä ja Pendergastin suojatti Corrie Swansson haluaa tutkia sieltä löytyviä luita ja jäänteitä. Hiihtokylän silmäätekevät pamput laittavat kapuloita rattaisiin, ja joku ei todellakaan halua Corrien löytävän vastauksia tulenarkoihin kysymyksiin. Ihan kiva dekkari taas. Kirjassa viitataan Sherlock Holmes-mysteereihin, kirjalla kunnioitetaan samalla vanhan kunnon Arthur Conan Doylen mestariyksityisetsivää.

Kristina Ohlsson; Myrskynvartija

 Uuden dekkarisarjan aloitus, hyvältä vaikuttaa. Päähenkilöinä August Strindberg, joka ostaa vanhan hautaustoimiston muuttaakseen sen antiikkiliikkeeksi ja poliisi Maria Martinsson, joka elää huonossa parisuhteessa. Tapahtumapaikkana idyllinen pikkukaupunki Ruotsin länsirannikolla ja rikosmysteerinä kadonnut perheenäiti, jota etsitään maastosta elävänä tai kuolleena. Vakuuttavaa ja sujuvaa, vielä parempaa kuin Kristina Ohlssonin tähän astiset dekkarit.

Helmet-haaste: 6. Kirjan kansikuvassa on vaate tai kirjan nimessä on jokin vaate

Mikko-Pekka Heikkinen; Sähkömies

 

Sähkömies on hauska kuvaus perheenisästä, joka elää kaksoiselämää. Kunnollisen sähköasentajan  roolin lisäksi hän elää öisin Sähkömiehenä ja pelastaa maailmaa. Sabotoimalla valtakunnan sähköverkostoja.  Kirjalla Helmet -kohtaan: 27. Kirjassa joku etsii ratkaisua ilmastokriisiin

Matt Haig; Syitä pysytellä hengissä

 

Matt Haigin kirja Syitä pysytellä hengissä on hänen oma tarinansa masennuksesta ja siitä, miten elämä (ehkä) voittaa sen jälkeen. Kirja sisältää omien kokemusten lisäksi listoja ja "ohjeita" masentuneelle, kuten 1. Käy lenkillä. 2. Muista että elämä voittaa. 3. Olet suurempi kuin masennuksesi. jne jne.

Jos nyt oikeasti kertoisin, mitä mieltä tästä kirjasta olen, niin voi hyvää päivää mitä kakkaa. Mutta koska olen kauhean kohtelias ja myötätuntoinen masentunutta Matt Haigia kohtaan, niin en sano. Samasta syystä en voi arvostella tätä Goodreads-sivustolle yhdellä tähdellä (did not like it), sillä kirjasta käy ilmi Haigin tarkistelevan omia arvosteluitaan Goodreads-palvelussa. En uskalla ottaa sitä vastuuta, että masentunut kirjailijamme näkee yhden tähteni ja päätyy epätoivoisiin tekoihin sen takia. Jätän siis kokonaan tähdittämättä. Tietenkin pidän masennusta masentavana ja koen myötätuntoa kaikkia masennukseen sairastuneita kohtaan. En ole itse ollut koskaan masentunut, mutta jos olisin, niin tuskin silti tykkäisin tästä kirjasta.

Yksi hyvä asia kirjassa oli. Matt Haig luettelee syitä pysytellä hengissä ja yksi niistä on vaniljafudge. Vaniljafudge! Nam. Olen asiasta samaa mieltä Mattin kanssa. 

Helmet-haasteeseen: 43. Kirja kertoo tulevaisuudesta niin, että siinä on toivoa

ja KM-haasteeseen: 60. Kirja, jota et normaalisti lukisi.

Lucinda Riley, Harry Whittaker; Atlas, Papa Saltin tarina

 

Suorastaan ihmettelen, että olen oikeasti jaksanut lukea kaikki 7 tämän sarjan kirjaa ennen tätä. Sarjan jokainen kirja käsitteli kunkin adoptoidun sisaren tarinaa ja tämä kahdeksas sitten paljasti salaisuudet, mitä heidän isänsä Atlas eli Papa Salt kantoi mukanaan ja vastasi ainakin suurimmaksi osaksi kysymyksiin Miksi. Lucinda Rileyhän menehtyi ennen tämän kirjoittamista, mutta oli jo paljastanut juonen pojalleen, joka sitten saattoi tämän kirjan valmiiksi. 

Tämäkään sarjan osa ei kestänyt ihan päivänvaloa kaikilta osin ja kirjassa oli paljon naiiveja juonenkäänteitä, mutta tulipahan arvoituksille nyt päätepisteensä. Olisi ollut hölmöä jättää tämä lukematta. Valitettavasti olin unohtanut monia aikaisempien kirjojen henkilöitä, jopa sisarukset itse menivät minulta vähän sekaisin tätä kirjaa lukiessa, puhumattakaan sitten matkan varrelta tarttuneista henkilöistä, kuten puolisot ja rakastetut. Kirjassa palattiin myös takautumissa henkilöihin, jotka esiintyivät aikaisemmissa kirjoissa ja minua harmitti, kun en oikein muistanut enää heitä. Tälle sarjalle olisi selvästi hyvä, jos lukisi kirjat nopealla tahdilla läpi. Tämän viimeisen kirjan ja siten koko kirjasarjan juoni oli tavallaan lopulta vähän pettymyskin. Yhtä asiaa en voi olla ihmettelemättä: miten suuri on todennäköisyys ja mahdollisuus sille, että kaikki Papa Saltin adoptoimat lapset ovat tyttöjä. Eikö tilastollisesti todennäköistä olisi, että joukossa olisi kumpaakin sukupuolta... Hm.

Helmet-haasteessa: 49. Kirja on julkaistu vuonna 2023 ja samoin

KM-haasteessa: 10. Kirja, joka on julkaistu 2023.

Tuire Malmstedt; Lumihauta

 

Olen aivan ihastunut tähän Tuire Malmstedtiin. Tykkäsin jo Metso & Vauramon ensimmäisestä osasta, mutta tästä Lumihaudasta ehkä vielä enemmän. Toivottavasti näitä tulee paljon lisää, mikään määrä ei ole liikaa. Miljöö on kiva; kerrankin ollaan jossain muualla kuin Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa. En muista lukeneeni muita Jyväskylään sijoittuneita kirjoja. Osa kirjan tapahtumista sijoittuu hyvinkin pohjoiseen, Angeliin, jonne Matilda Metso lähtee toipumaan työstressiä. Sinne sukunsa maisemiin, salaisuuksia penkomaan. Jyväskylässä sattunut perhemurha kun on laukaissut hänessä yhtä sun toista ikävää. Elmo Vauramo jää työpaikkakunnalleen tutkimaan kyseistä järkyttävää perhemurhaa, mutta kollegat pitävät yhteyttä yllättävien yhteensattumusten takia. Tämä oli hyvin vetävä dekkari.

Jussi Adler-Olsen; Natriumkloridi

 

Tanskassa tapahtuu useita murhia, joissa jokaiseen liittyy jollain tavalla suola. Osa on naamioitu näyttämään itsemurhilta. Carl Mørckin osasto Q saa asian tutkittavakseen. Ihan taattua Adler-Olsen tasoa, ehkä  parempi kuin sarjansa edellinen.

Christian Rönnbacka; Jahti

 

Toinen osa Henna Björk-sarjaa. Täydennän näitä välistä unohtuneita kirjoja vuoden lopussa, en pysty enää palauttamaan mieleen tämän täyttä juonta, mutta sen tiedä että pidin kirjasta.  Harmillisesti kesä ja loma-aika sotkee näitä kirjojen taltioimisia ja olen nyt vuoden lopussa vähän hukassa kun osa puuttuu.