Peter James; Kuolema ei rakasta ketään

Lornalla on väkivaltainen aviomies, josta hän haluaa päästä eroon. Ja hänellä on myös salarakas; mies, johon hän on syvästi rakastunut ja joka on luvannut jättää oman vaimonsa ja pelastaa Lornan. Mutta sitten kampaajana toimivan Lornan asiakas näyttää Lornalle valokuvaa, jossa tämä rakkautta vannonut salarakas kuherteleekin hempeänä vaimonsa kanssa lomamatkalla. Vaikka mies oli luvannut jättää vaimon! Lornan maailma romahtaa. Kohta hänen ruumiinsa löytyy kylpyammeesta.

Roy Grace tiimeineen saa tutkittavakseen kuolemantapauksen, joka ensin näyttää hyvin selkeältä. Mutta sitten jäljet johtavatkin aivan toiseen suuntaan.

Tässä kirjassa Royn ja edesmenneen Sandyn poika muuttaa Royn ja Cleon luokse asumaan. Rivien välistä näkee jo, että kaikki ei tule olemaan helppoa. 

Perustason Roy Grace -dekkari. Sellainen, jossa ei ole oikeastaan mitään uutta, mutta on taattua tasalaatua, josta ainakin tietää mitä saa. Ihan kiva.

Peter Høeg; Lumen taju

Lumen taju ei ollut ihan minun tyyppiseni kirja, mutta tulipa nyt luettua. Jotain hyvää tässä varmasti oli, jossain puolen välin jälkeen sai sen verran vauhtia, että oli pakko jatkaa loppuun, jotta saan tietää, mitä tapahtuu ja miksi. Mutta en silti ole ihan varma, sainko..

Kirjan päähenkilö on Smilla, Grönlannista Tanskaan muuttanut vähän alle 40-vuotias nainen. Smillaa ei voi kuvailla oikein muuten, koska hänestä ei kerrottu ammattia tai … mitään. Ilmeisesti ammattia ei ollut. Smilla oli jotenkin irrallinen. No, sen verran nyt kuitenkin, että Smilla on puoli-eskimo.

Smillan talossa tapahtuu kuolemantapaus; naapurinpoika Esajas putoaa talon katolta ja kuolee. Smilla ei usko, että tämä on vahinko. Hän haluaa selvittää mitä oikeasti tapahtui ja päätyy lopulta laivamatkalle Grönlantiin. Hänellä on missio selvittää, mitä on tapahtunut menneisyydessä ja miten se lopulta johtaa siihen, että Esajas kuolee.

Kirjan kieli oli maalailevaa, viipyilevää, jotenkin nurinkurista ja aivan hieman lukijaa halveksivaa. Tuli mieleen, että kirjoittaja halusi sanoa riven välistä: ”miksi kirjoittaisin tätä asiaa enemmin auki, tämä riittää, en piruuttanikaan kerro kaikkea”. Smilla oli täysin ilmeetön hahmo. Toteava, vastaanottava, robottimainen. Aluksi oli tosi vaikea päästä siihen sisään, puolen välin jälkeen olin jo vähän tottunut ja saanut hieman kiinni langasta.

Esajas oli Smillalle tärkeä henkilö. Pieni, laiminlyöty alkoholisti-äidin poika. Smilla varmasti tunsi sääliä ja oli huolissaan pienestä pojasta, mutta jotenkin Smillan tunteet jäivät puuttumaan. Tuli mieleen psykopaatti, joka osaa kyllä kertoa ja sanoa oikeat sanat rakkaudesta, mutta ei oikeasti tunne mitään. Ihan outo kirja =). Mutta ainakin erilainen kuin mikään muu. Grönlanti-kytkökset, eskimot, lumen ja jään kuvailu sekä muutamat mainiot eskimokieliset sanat tekstissä olivat kirjan suola.

Voi olla, etten olisi jaksanut lukea tätä loppuun, ellen olisi voinut kuitata tällä todella hankalaa Helmet-haasteen kohtaan 26. Kirja, jota näet sinulle tuntemattoman henkilön lukevan. Eli bongattu Helmet-haasteen Facebook -palstalta, jossa osallistujat auttoivat toisia haasteeseen osallistujia lataamalla luku-selfieitä seinälle =). Suurkiitos sille tuntemattomalle, joka luki tätä. Yritin niin monia kuvien kirjoja lainata, tämä oli ainoa, joka kirjastosta löytyi!

Anna-Leena Härkönen; Ei kiitos

Seksikirjat ja kirjaseksi on erikoisesti jotain sellaista, josta en pidä. Miten onnistuinkin taas saamaan tällaisen käsiini. Ei kiitos on runsaalla seksillä kuorrutettu avioliittodraama.

Aiheena on miehen haluttomuus seksiin. Tämä piti lukea loppuun, sillä halusin selityksen kysymykseen Miksi? - mutta vastaustahan siis ei tullut ollenkaan. Ihan kuin minua olisi vähän höynäytetty.

Kirjan päähenkilö, 42-vuotias saksanopettaja Heli on kyllä niin päällekäyvä persoona, että ei minullakaan seisoisi. En nyt oikein pitänyt kirjasta.

Tästä Helmet-haasteen kohtaan 45. Kirjan nimessä on kieltosana