tiistai 10. kesäkuuta 2014

Jonathan Kellerman; Itsepuolustus

Noh tämä ei nyt varsinaisesti ollut kirja minun makuuni. Kuitenkin kirjan kannessa on jotain tuttua? Olin sen perusteella ihan varma, että olen lukenut tämän, vaan enpäs ollut. Enkä muista lukeneeni muistakaan Kellermaneja. Aion varmasti lukea niitä jatkossakin, ihan vaikka vain selvittääkseni, ovatko nämä nyt oikeasti minusta näin heikkoja. En tiedä, mikä tässä niin tökki.
Alex Delaware on psykologi-etsivä, joka auttaa valamiesjutussa traumatisoitunutta Lucya. Lucy näkee painajaisia ja tekee tiedottomassa tilassa vaarallisia, itsetuhoisia temppuja. Lucyllä on vaikea lapsuus, jonka hän sulkee osittain pois mielestään ja onneton isäsuhde sekä kaksi epämääräistä veljeä. Tämä asetelma kuulostaa ikävältä. Viitataan vähän seksuaalitraumoihin, mahdollisesti lapsen hyväksikäyttöön ja Lucy vaikuttaa minusta tyhmältä mitäänsanomattomalta hahmolta. Omituinen asetelma tulee myös siitä, että kirjan alussa sivutaan vähän murhaoikeudenkäyntiä, jossa Lucy on valamiehenä, mutta tämä sitten jotenkin kuivuu kokoon eikä asia liitykään juoneen mitenkään. Sekava, tunnelmaltaan ikävä tarina. En pitänyt oikein yhdestäkään kirjan hahmosta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti