Renate Dorrestein; Lainaa vain

Dorrestein on ehkä tarkkasilmäisin kirjailija, jonka tiedän. Tai sitten hän vaan osaa vääntää sen sanoiksi juuri oikein. Niin ilmiömäisen nerokkaita huomioita ja toteamuksia nämä sisältävät. Ehkä Lainaa vain ei ollut ihan yhtä hyvä kuin aikaisemmin lukemani dorreisteinit, mutta ei tässäkään mitään vikaa ollut. Mahtavan kiehtova kirja.
Päähenkilö on Nettie-mummo, joka pitää huolta aivovaurion saaneesta tyttärenpojastaan Igorista. Igor käy suojatyöpaikassa työskentelemässä ja Nettie puolestaan on vessasiivooja. Vessasiivooja! Kuinka moni kirjailija osaisi keksiä yhtä absurdin ammatin päähenkilölleen.
Eikä Igorkaan mikään ihan tyhmä ole. Kun hän seisoo bussipysäkillä odottaen koko työpäivän ajan bussia (joka on unohtanut hakea hänet) ja alkaa tuntea pissahätää, niin keinot on lähellä: sitähän voi pissata vaikka eväspulloon, joka sattuu olemaan mukana.
Tätä kirjaa ei kannata jättää lukematta. Kuten ei mitään muutakaan dorresteinia.