Kuninkaiden koitos on Tulen ja jään laulu -sarjan II osa. Vaikka en pitänyt ihan
täysillä ensimmäisestäkään kirjasta, Valtaistuinpelistä, niin pidin siitä sentään aika paljon ja sen
verran, että uskoisin nyt koko sarjan kahlaavani läpi. Koska minun on aivan
pakko saada tietää, mitä näille henkilöille tapahtuu! Ihan pakko. Vaikka on
välillä vähän kökköä suomennusta, liikaa väkivaltaa ja raakaa seksiä. Vaikka on
järjettömyyksiä ja epämiellyttävyyksiä.
Tämän sarjan lukeminen sujuu minulta aika hitaasti, lukujen välillä on huokaistava ja hengähdettävä, mutta havaitsen silti jotain koukuttavuutta. Kuitenkin tavallaan "pelkään" tarttua kirjaan uutta lukua varten ja joskus jopa yritän lykätä sitä tekosyillä. Tarvitsee vahvan mielentilan lukua aloittaessa. Ja kun näissä on vielä yli 700 sivua kussakin...
Tämän sarjan lukeminen sujuu minulta aika hitaasti, lukujen välillä on huokaistava ja hengähdettävä, mutta havaitsen silti jotain koukuttavuutta. Kuitenkin tavallaan "pelkään" tarttua kirjaan uutta lukua varten ja joskus jopa yritän lykätä sitä tekosyillä. Tarvitsee vahvan mielentilan lukua aloittaessa. Ja kun näissä on vielä yli 700 sivua kussakin...
Pidän itseni hyvin tarkoin vartioituna, etten katso Game
of Thrones -sarjaa, en googleta kuvia ja hypistelen vain tuota poikani antamaa
ensimmäisen kauden dvd-tä… En todellakaan halua spoilaantua.
Kuninkaiden koitoksessa taistelevat olemassaolostaan ja vallasta edelleen kuningas rautavaltaistuimella eli lapsikuningas Joffrey Bartholeon Cersei-äiteineen, kääpiö Tyrion, josta on tehty kuninkaan Koura, pohjoisen kuningas Robb Stark ja tuntemattomien maiden
Dani, lohikäärmekuningatar. Sekä lukuisa, lukuisa joukko sivuhenkilöitä, joista
joku aina nousee tärkeämpään asemaan.
Lemppareitani on Tyrion, kääpiö, peikko.
Stark-suvun tytär Arya. Jon Nietos. Ja tunnen pyhää vastenmielisyyttä
Bartholeon… (ja kun luulin että selviän tästä postauksesta kirjoittamatta noita
nimiä, menikö tuo nyt oikein…) -sukua kohtaan. Sekä Sansaa. Ja Theonia.
Suositellessaan tätä kirjasarjaa minulle poikani paljasti, että hänen mielestään kirja sai
lukijan mielenkiintoisesti miettimään henkilöiden ja hyvyyttä ja pahuutta. Että
yhtäkkiä lukija saattoikin olla aivan toista mieltä kuin aikaisemmin ja
hämmästyä siitä. Että hyvä ei olekaan aina hyvää ja paha pahaa. Minä en ole
vielä keikkunut, mielenkiinnolla odotan…
Tällä kirjalla Helmet -haasteen kohtaan 21. Kirja ei ole omalla mukavuusalueellasi. Fantasia ei nimittäin ole.
Nuo suomennokset olivat niin kamalia, että luin koko sarjan englanniksi. Samaa mieltä poikasi kanssa henkilöiden suhteen.
VastaaPoistaSamaa mieltä suomennoksista! Ihan surkuhupaisia osin.
Poista