Valtaistuinpeli Westerosissa jatkuu. Edelleen mennään
samaa kaavaa kuin aikaisemmissa kirjoissa. Siihen nähden aika ihme, että näitä
edelleen jaksaa lukea, kun koko ajan toistetaan samaa ja mitään uutta ei oikein
tapahdu. Taistelua herruudesta ja petoksia, juonittelua, epäonnistumisia ja
voiton hetkiä. Kirjassa aika kulkee hitaasti, kun päähenkilö vaihtuu aina luvuittain.
Jos nyt jotain pitäisi nostaa tästä kirjasta esiin
sellaista, joka poikkeaa muista sarjan edellisistä, niin ehkä se, että Jon
Nietos ei olekaan Mustien Veljien parissa, vaan hänen tarinansa alkaa Muurin
takaa aivan toisenlaisessa seurassa. Siellä Jon saa kokea ensirakkautensa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti