Jännitystarinana kirja oli ihan hyvä. Minulla kesti aikansa, että pääsin tähän kirjaan mukaan. Ehkä se on aina, kun aloittaa uuden kirjan joltain ihan ennen lukemattomalta kirjailijalta. Pitkän aikaa alussa oli vieläpä niin, etten tajunnut Simonsenin ja Simonin olevan sama henkilö! Simonsenin lempinimi oli Simon. Siis aivan järjetöntä =). Jos Suomessa olisi vaikka Heikkinen-niminen henkilö, niin miten todennäköisesti häntä sanottaisiin Heikiksi?
Ja mikähän ihme tässä nyt on, joku kohtalo, telepatia vai karma: ei ole montaa viikkoa, kun luin tanskalaisen Peter Hoegin Lumen taju-romaanin. Siinäkin tutkittiin murhaa Grönlannissa ja lenneltiin helikoptereilla jäätikön yllä Thuleen, juonessa oli mukana amerikkalaisten tukikohta ja epävirallinen korkeintaan puolilaillinen laskeutuminen jäätikölle. Samoin tässä. Ja kun tämäkään ei vielä riittänyt, niin aloin seurata Yle Areenassa tanskalaista Vallan linnake -sarjaa. Jossa jälleen kerran yhdessä jaksossa oli juonena amerikkalaisten lentotukikohta Thulessa ja helikopterilennot ja salaiset välilaskut Grönlannin jäätiköllä.
Tämä kirja sopii (hyvin löyhästi) Helmet -haasteen kohtaan 22. Ilmastonmuutosta käsittelevä kirja. No, oikeastaan en löytänyt tässä ilmastonmuutosta, kuin ehkä yhdessä lauseessa, mutta kun Facebookin Helmet-palstalla tätä oli ehdotettu Ilmastonmuutos -kohtaan, niin olkoon menneeksi. Nyt menin ali sieltä, missä aita on matalin. Epäilenkin, etten pysty lukemaan mistään oikeasta ilmastonmuutoksesta kirjaa, kun se on niin surullista tarinaa.
Itse tykkäsin varsin paljon Hammereiden kirjoista, Saastat oli hyvä ja erilaisuus on vain plussaa. Kaikella on hintansa, siitä tykkäsin vähiten ja eniten Yksinäisten sydänten kerhosta. Päähenkilö on hyvä ja ehkä hiukan jotain samaa kuin Nesserin Barbarotissa. Harmi vain kun tuntuu että kustantamo Bazar on menettänyt kiinnostuksensa julkaista muita Hammereiden kirjoja suomeksi :-/
VastaaPoistaTänään vasta löysin kommenttisi, tässä on kai joku aikaraja, ettei tule automaattisesti näkyviin, yritän korjata asiaa! Siis joo, kyllä näitä voisi suomentaa enemmin, dekkareita ei ikinä ole liikaa ja niitä pitää olla joka makuun. Multa puuttuu vielä tuo Yksinäisten sydänten kerho, kyllä voisin senkin lukaista.
Poista