Ane Riel; Pihka

 Olipas erikoinen, karmea ja kiehtova kirja. Vastenmielinen, surullinen, uskomaton. Kirjan päähenkilö on Liv-tyttönen, joka asuu perheensä kanssa melkein eristyksissä saarella. Perhe on kaikkea muuta kuin normaali. Livin isä hamstraa tavaraa kotiinsa niin paljon, että seassa ei mahdu liikkumaan.  Livin äiti on niin lihava, että makaa vain sängyssä. Kun Liv on siinä iässä, että hänen pitäisi aloittaa koulu, vanhemmat ilmoittavat tyttärensä kuolleeksi. 

Kirjassa oli paljon vastenmielistä roskaröykkiöiden ja tavaran hamstraamisen kuvailua. Mutta jäin jotenkin kaipaamaan selitystä, miksi nämä kirjan ihmismielet olivat näin sairaita. Miksi ihminen lopulta luovuttaa, ei jaksa enää mitään, ei edes ruoki kotieläimiään? Oli hyvin epämiellyttävä ajatus. Vaikka kirja oli siis jollain tasolla kiehtova, niin en oikein tiedä tykkäsinkö siitä vai en.