Klovnin kyyneleet oli kirjaston tyrkky-hyllyssä, otin
tämän sian ihan säkissä ja pahoin pelkäsin, etten tule nauttimaan
lukuelämyksestä. Siis kamoon hei; kirja kääpiöistä? Ja vielä noin irvokas kansikuva. Sirkusta, kääpiöitä,
friikkejä, erilaisuuden tuskaa. En tykkää klovneista oli ne minkä kokoisia
tahansa. En siis tiedä miksi kirjan otin.
Yllätyin iloisesti. Klovnin kyyneleet kertoi tarinan
30-luvun sirkuskääpiöistä,
lyhytkasvuisista ihmisistä. Seurueesta, joka muutti ensin Amerikasta
Berliiniin, sieltä Hitlerin kuolemanpartioita pakoon aina Ruotsiin saakka. Tuona
aikana, jolloin Hitlerin nousevat joukot pyrkivät täydelliseen eugeniikkaan ja puhdistamaan
ihmisrodun. Myöhemmin luin asiasta enemmin ja opin, että lyhytkasvuisten
kohtalo ei ollut natsisaksan rotupuhdistusten aikana aivan yhtä paha kuin
muiden friikkien, sillä kääpiöt olivat arvokasta tutkimusmateriaalia ja heitä
pidettiin arvokkaina.
Kirjassa oli paljon irvokkaita ja yököttäviä tilanteita.
Mielenkiintoista oli Coney Islandin sirkuksessa kuvailtu keskostalo. Tämä on
aivan totta: 30-luvulla Coney Islandin huvipuistossa oli oikeasti keskostalo,
jossa yleisö huvitteli katselemalla lasin takaa liian varhain syntyneitä
keskoslapsia. Ihmiset olivat
kiinnostuneet kaikenlaisista friikeistä. Näitä keskosia syötettiin
jonkinlaisilla pipeteillä ja monet säilyivät näin hengissä ja muuttivat
takaisin omaan kotiin sirkuskautensa jälkeen! Huh.
Enpä haluaisi olla kyttyräselkäinen mulattikääpiö, en
kaksineuvoinen kääpiö enkä muutenkaan mikään lyhytkasvuinen. Tai edes neekeri,
joka on tuotu Afrikasta sirkuksen vetonaulaksi. Tuohon aikaan oli tapana
järjestää yleisöesityksenä neekerinaisten synnytyksiä. Siis oikeasti. Jessus. Opettava
ja laajentava kirja. Kannattaa lukea jo pelkän tosipohjansa ja historian
asiantuntemuksen vuoksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti