Olen löytänyt yhden lempikirjailijani! Valitettavasti
tämän jälkeen on enää kolme tai neljä lukematonta Tuomaista. Mutta varmasti
lisää tuleen. Enpä olisi ikinä uskonut tätä, kun luin Parantajan, josta en
pitänyt en sitten yhtään.
Mies joka kuoli oli ihastuttava lukuelämys! Se kertoo
haminalaisesta sieniyrittäjästä Jaakko Kaunismaasta, jonka kotikaupunkiin tulee
kilpaileva sienialan yritys. Juuri sitä ennen Jaakko on saanut lääkäriltään diagnoosin:
hänet on myrkytetty. Kenellepä siinä ei olisi vähän sulattelemista. Uusi
järkytys kohtaa ystäväämme Jaakkoa siinä vaiheessa, kun hän ajaa kotiinsa
kertomaan asiasta vaimolleen. Pikku-vaimo kun harrastaakin terassinsa aurinkotuolissa jotain ihan muuta, kuin aviomies on kuvitellut. Ja tämän jälkeen aviomies ei varmasti katsele aurinkotuoleja enää samoilla silmillä.
Kirja ei ole varsinaisesti ihan dekkari, vaan enemmänkin
vain sinne päin kallellaan, mutta aivan mainio lukuromaani. Vähän
veijarimainen, vähän kiusoitteleva, juonivetoinen, hauska, asiallinen, tarkka, jännittävä, vauhdikas, helppolukuinen, miehinen... Kaikinpuolin napakymppi.
Ja nyt sitten täytyy sanoa, että pidin erikoisesti siitä,
että kirja oli sijoitettu kotikaupunkiini Haminaan. En tiedä mistä kirjailija
on tietonsa ammentanut, mutta rakennukset, maantiede ja kaupunkikaava oli kyllä
kohdillaan. En usko että koko ikänsä
Haminassa asunut random-ystäväni osaisi kuvata tieverkostoa tällä tarkkuudella. Tästä lähin ajattelen aina matsutake-sieniä, kun ajan sen paikan ohi, johon
Tuomainen oli romaaninsa sieniyrityksen sijoittanut. Olisi paljon mukavampaa,
jos siinä olisi sieniyritys.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti