maanantai 16. huhtikuuta 2018

Arthur Conan Doyle; Baskervillen koira


Baskervillen koirasta on tehty varmaan monia filmatisointeja, muistan nähneeni yhden sellaisen. En ole varma, olinko lukenut tätä romaania aikaisemmin, ainakin joskus yläasteella tai lukiossa (?) joku luokkatoverini piti kirjasta kirjaesitelmän. Juoni on varmaan kaikille tuttu, onhan tämä sen verran klassikko ja sen verran kuuluisa dekkari.
Sherlock Holmes lähettää tohtori Watsonin selvittämään Dartmoorin nummella tapahtunutta mystistä Baskervillen suvun päämiehen kuolemaa. Kyläläiset ja ystävät ovat varmoja, että yliluonnollinen hirviökoira on syyllinen. Useat ovat kuulleet sen verta hyytävän ulvonnan ja jotkut ovat jopa nähneet tuon julman olennon syöksyvän varjoista. He tietävät, että sukua vainoaa kirous jo 1700-luvulta. Watson tutustuu kylässä naapureihin ja muihinkin nummella seikkaileviin salaperäisiin hahmoihin. Sherlock Holmes on kuitenkin se, joka mysteerin lopulta selvittää.
No, tämä on vanha dekkari, juuri sellainen kuin vanhan dekkarin voi kuvitellakin olevan. Vanha kieli on monin paikoin hauskaa. Esimerkiksi: miehet polttavat sigarretteja.
En ole lukenut muita Sherlock Holmes -novelleja, tiedä vaikka vielä lukisinkin, vaan kun maailma on täynnä niin paljon lukemattomia kirjoja..!
Luin Baskervillen koiran e-kirjana. Ei niin kauhean miellyttävä tapa, mutta parempi kuin ei kirjaa ollenkaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti