Odotin tältä kirjalta ihan liikaa. Koska rakastan lintuja
ja varsinkin variksia. Kuvittelin tämän lupaavan jotain mystillistä
melankoliaa, inhimillisen viisaan variksen ja syntyjä syviä. Pöh, kirja oli
turhanpäiväinen lärpäke, sekava ja mitäänsanomaton. Miksi tällaisia kirjoja
kirjoitetaan?
Juoni kai oli olevinaan vähän jotain sellaista, että
perheenäidin kuoleman jälkeen jäljelle jäänyttä perhettä tulee auttamaan varis.
Se soittaa ovikelloa ja sanoo viipyvänsä niin pitkään, kuin sitä tarvitaan.
Joo, kuulostaa tosi kivalta. Mutta varis oli ihan tyhmä. Perheen pojat olivat ihan
tyhmiä. Mies, leski, oli ihan tyhmä. En tykännyt tästä kirjasta, mutta sen luki läpi yhdessä illassa.
Kylmäksi jätti. Ei tällä voinut vastata edes Helmetin
haasteeseen surullisesta kirjasta, koska kirja ei ollut tippaakaan surullinen. Ärsyttävä vain.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti