maanantai 25. helmikuuta 2019

Virpi Hämeen-Anttila; Tiergartenin teurastaja

Tiergartenin teurastajassa Karl Björk matkustaa Berliiniin ottamaan selvää Gustav-sedän liikkeen kirjanpidosta. Haarakonttorin taloudessa on jotain hämärää. Tämä jää kuitenkin sivujuoneksi, kun Björk kiinnostuu Berliinissä riehuvan sarjamurhaajan toimintatavoista. Björkille tulee pakonomainen tarve selvittää murhaajan henkilöllisyys.
Yllättäen Björk pääsee täälläkin poliisin mukaan tutkintaan, kun naapurista kidnapataan nuori tyttö.
Mielestäni kirja ei ollut ehkä aivan yhtä hyvä, kuin sarjan edelliset, mutta ajatuksia herätti paljon Berliinin juutalaisväestön asema jo tuolloin 20-luvulla. En voinut olla ajattelematta, mitä tulevina vuosina tapahtuu näille romaanin kuvitteellisille juutalaisperheille, lapsille, poliiseille, lääkäreille… Jotain oli ilmassa jo havaittavissa.
Berliini oli tuolloin 20-luvulla kaiken kuviteltavissa olevan mahdollisen ja mahdottoman irstauden ja paheen pesä. Kadulta sai ostaa maalattuja tyttöjä ja poikia, lihavia, rampoja ja kääpiötä prostituoituja sekä huumeita joka lähtöön. Rikollisuus kukoisti enemmän kuin koskaan. Tarjolla oli alastontanssia, hurjia revyy-numeroita, haureutta kaikissa muodoissaan. Köyhyys oli käsittämätöntä.
Tämmöisen elämänmenon keskellä toimii teurastaja, murhaaja ja pedofiili, joka on niin raadollinen kuin vain voi kuvitella.
Mielenkiintoisen jatkumon tähän tekee se, että romaani (jonka aivan tarkkaa ajankohtaa ei sanota) sijoittuu aika saumattomasti siihen aikakauteen, jota vastikään televisiosta tullut Babylon Berlin -sarja jatkaa. Sekin on historialliselta otteeltaan hyvin mielenkiintoinen.Kummassakin on selkeä samanlainen pohjavire.

Helmet-haasteessa kohtaan 44. Kirja kertoo Berliinistä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti