Tiergartenin teurastajassa Karl Björk matkustaa
Berliiniin ottamaan selvää Gustav-sedän liikkeen kirjanpidosta. Haarakonttorin
taloudessa on jotain hämärää. Tämä jää kuitenkin sivujuoneksi, kun Björk kiinnostuu
Berliinissä riehuvan sarjamurhaajan toimintatavoista. Björkille tulee
pakonomainen tarve selvittää murhaajan henkilöllisyys.
Yllättäen Björk pääsee täälläkin poliisin mukaan
tutkintaan, kun naapurista kidnapataan nuori tyttö.
Mielestäni kirja ei ollut ehkä aivan yhtä hyvä, kuin sarjan
edelliset, mutta ajatuksia herätti paljon Berliinin juutalaisväestön asema jo
tuolloin 20-luvulla. En voinut olla ajattelematta, mitä tulevina vuosina tapahtuu
näille romaanin kuvitteellisille juutalaisperheille, lapsille, poliiseille,
lääkäreille… Jotain oli ilmassa jo havaittavissa.
Berliini oli tuolloin 20-luvulla kaiken kuviteltavissa
olevan mahdollisen ja mahdottoman irstauden ja paheen pesä. Kadulta sai ostaa
maalattuja tyttöjä ja poikia, lihavia, rampoja ja kääpiötä prostituoituja sekä huumeita joka lähtöön. Rikollisuus
kukoisti enemmän kuin koskaan. Tarjolla oli alastontanssia, hurjia
revyy-numeroita, haureutta kaikissa muodoissaan. Köyhyys oli käsittämätöntä.
Tämmöisen elämänmenon keskellä toimii teurastaja, murhaaja ja pedofiili, joka on niin raadollinen kuin vain voi kuvitella.
Mielenkiintoisen jatkumon tähän tekee se, että romaani (jonka
aivan tarkkaa ajankohtaa ei sanota) sijoittuu aika saumattomasti siihen
aikakauteen, jota vastikään televisiosta tullut Babylon Berlin -sarja jatkaa. Sekin on historialliselta otteeltaan hyvin mielenkiintoinen.Kummassakin on selkeä samanlainen pohjavire.
Helmet-haasteessa kohtaan 44. Kirja kertoo Berliinistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti