Enbergin Lasisiivet ei ollut juuri kummempi kuin aikaisemmin lukemani Krokotiilinvartija. Melko latteaa dekkaria, jota nyt lukee dekkarinnälkään, mutta siinä kaikki. Päähenkilöt ovat ihan plääh, eivätkä herätä hirveästi myötätuntoa. Minulta on näiden järjestys nyt sekaisin, kun joudun ottamaan mitä käsiini saan ellibs-järjestelmästä. Tässä romaanissa Anettella on vauva, mutta ei juurikaan äidillisiä tunteita tätä kohtaan. Yhteys aviomieheen ja vauvan isään hiertää pahasti, kun tämä sankaripoliisi paahtaa yksinäisen suden tavoin maanalaisissa käytävissä ja etsii murhiin liittyviä henkilöitä. Murhia kirjassa tapahtuu useita, ensiksi alaston nainen suihkulähteessä. Kun tutkimukset etenevät, jäljet johtavat psykiatrista hoitoa vaativien nuorten osastolle. Jo lakkautetun osaston henkilökunnassa ja potilaissa on jotain hämärää. Anetten äitiysloman aikana tutkimuksia johtaa rikostutkija Jeppe Körner.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti