Justine Dalvikin tarina jatkuu Lintulapsessa. Kirjan sanotaan olevan itsenäinen osa Justine-sarjaa, mutta mielestäni aiemmat on ollut hyvä lukea ensin, tässä viitattiin niin paljon menneisiin. Kirjan päähenkilö on Justine Dalvikin sijaan teini-ikäinen sokea tyttö, joka haluaisi elämältä niin paljon enemmin, kuin mihin on mahdollisuus. Suhde äitiin on vähän hankala ja isä on kuollut. Siinäkin kuolemassa on jotain hämärää, mutta sitä paljastetaan lukijalle vain vihjaillen. Kaikki kirjan hahmot (ehkä sokeaa tyttöä lukuunottamatta) ovat aika karmaisevia ja tekojensa vaikuttimia on hirveän vaikea ymmärtää. Kaikki on vastenmielistä ja vähän ahdistavaa, kirjasta ei tule hyvälle mielelle oikeastaan edes lopussa. Kirjan lintukin ahdisti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti