Totesin jo edellistä ja ensimmäistä Arhippaani lukiessa, että juoni oli agathachristiemäinen. No tätä christiemäisempää ei kyllä ole olemassakaan, tämä on jopa christiemäisempi kuin Christie itse =). Ihan hupaisa lukuelämys siksi.
Pieni kylällinen ihmisiä saa herjakirjeitä postilaatikkoon ja pian kirjeiden kirjoittaja löytyy surmattuna. Komisario Saarto aloittaa tutkimuksensa ja haastattalee vuoroin kutakin. Ja kyllä se murhaaja sieltä löytyy. Hih, kirja kuin höpsätys. Ja ei kun lisää =).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti