No nyt sitten tuli luettua tämäkin. En tiedä onko vähän noloa myöntää, etten ole aikaisemmin Seitsemää veljestä lukenut. Vaan onhan se vähän raskas ja vanha. Jotain mukavaa huumoria ja herttaisuutta tästä löytyi, tarina on toki tuttu kaikille. Voi ehkä sanoa, että pidin tästä vähän enemmän, kuin aluksi uskoinkaan. Erikoisen kivaa on vanhat sanat ja sanontatavat, jo pelkästään niiden vuoksi kannatti kirjaan tarttua.
Erikoisen herttainen lause tuli siinä, kun veljekset näkivät kukkulalla siintävän "... lukkarin punainen pytinki, kuin liekehtivä perkeleitten pesä!" Tätä täytyy muistaa käytää heti, kun on mahdollista kommentoida jonkun punaista kotitaloa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti