Suzanne Collins; Nälkäpeli

Kuulin ensimmäistä kertaa koko Nälkäpelistä, kun Teinielli lähti katsomaan kyseistä leffaa ensi-iltapäivänä. Kuulemma huikean suosittu nuortenkirja ja kohuelokuva? No miten olinkaan jäänyt tuollaisen nuorisokultin saavuttamattomiin. Olin kuitenkin aikoinaan ihan ajan hermolla, kun Harry Potterit ja Twilight tulivat.

Nälkäpeli on trilogian ensimmäinen osa, ihan jännittävä nuoriso-seikkailutarina, ja yritän saada jatko-osatkin käsiini. En ole häikäistynyt enkä osaa hypettää tällaisesta, mutta onpahan vaan ihan mukava pikku-seikkailu. Hyvin raaka sellainen.

Kirjassa eletään siis jotain aikaa tulevaisuudessa erilaisten Vyöhykkeiden kilpaillessa selvitymisestä ja kapinan pelosta päähallintoalue pitää jokavuosittaista ns. nälkäpeliä Vyöhykkeiden nuorisolle. Aika raakaa, nuorison kuuluu päästä pelissä hengestään tai tappaa toisiaan, kunnes vain yksi voittaja on jäljellä noissa alkukantaisissa olosuhteissa. Juoni on siis jotakuinkin sama kuin kaikenmaailman reality-sarjoissa, joita telkkarista tulee. On suurta seikkailijaa, putousta ja autiota saarta ja ties mitä top chiefiä. En katso niitä mitään, minusta tuommoiset on typeriä =).

Mutta haloo, ei ole oikein totuudenmukaista, että muka jo 12-vuotiaat lähetettäisiin tuommoiseen peliin toisten tapettavaksi. Ja että siellä sitten lapset murhaisivat toisiaan keihäin, myrkyin ja jousipyssyin. Oikea sota on aikuisellekin aika kova paikka. No miksei tietysti… käytetäänhän jossain Lähi-idän maissa tietysti lapsisotilaita… Mutta tässä kirjassa kyseinen sota on viihdettä ja asukkaat tykkäävät seurata kyseistä peliä tv-ruutujensa välityksellä. Ihan oikeastiko muka?? Miksi ketkään aikuiset ihmiset haluaisivat katsella, kun heidän lapsensa ja muiden lapset tappavat toisiaan?

Kirjassa peliin osallistujilla ei siis ollut mitään tavaroita pelin alkaessa ja jokainen sai kiireellä yrittää napata itselleen jonkin repun tms. pakkauksen lähtötilanteessa. Tästä syystä minua jäi kaikertamaan, että mistä kummasta päähenkilö Katniss löysi oikein kattilan, jossa hän onnistui myöhemmin keittämään jotain soppaa luonnon antimista? Muutenkin luonnossa selviytyminen jäi vähän huonosti selitetyksi. Vessapaperi? Kuukautiset? Eikä vasta pyydetyn linnun lihan kypsentäminen nuotiossa ole ihan puolen tunnin juttu sekään. Kalan syöminen raakana, kun sen jo pelkkä perkaaminen fileerausveitsellä on aika kovaa työtä.  Mutta ei se mitään, minulla on vain paha tapa takertua tällaisiin. Nuorillehan tämä on tarkoitettu, mainio mukaansatempaava seikkailu.

Voisin katsoa tämän leffankin, vaikka muutamassa youtubessa näkemässäni pätkässä oli aika kuvottavia kohtauksia. Aloin voida pahoin esimerkiksi sellaisesta, kun nuori poika saa nuolen osuman kurkkuunsa, yäääk.  Teinielli sanoi elokuvasta, että se ei ollut liian raaka, mutta monissa kohtauksissa tuli sellainen fiilis, että voi kun se raaka kohtaus äkkiä loppuisi.