On olemassa tiettyjä kirjoja, joissa lukijana haluaisin olla päähenkilön puolella ja huutaa hänelle, että älä tee sitä! Tällainen fiilis oli tätä lukiessa ja edellisen kerran koin sen, kun luin Karin Fossumin Harriet Krohnin murhaa. Kummassakin tuli halu puistella päätä ja todeta, että tästä ei hyvää seuraa. Ja aivan kuin Fossumkin, niin myös tämä Frimansson oli todella koukuttava, tummasävyinen, pahaenteinen, trillerimäinen lukukokemus.
Kirjailija Tobias Elmkvist palaa kotitilalleen auttamaan isäänsä ja tämän uutta vaimoa maatöissä, sitten ihmissuhteet menevät kamalalla tavalla ristiin ja jotain pahaa tapahtuu. Surullista ja kovin valitettavaa, että asiat sitten menevät niin kuin ne menevät. Frimansson jättää lopun tapahtumat lukijan oman mielikuvituksen varaan. Suottapa sitä kuvailemaan, kun siinä vaiheessa asiat ovat jo saaneet loppuratkaisun ja kaikki tietävät, mitä tulee tapahtumaan. Lukemisen arvoista tavaraa tämä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti