No niin, nyt päästiin taas asiaan. Tämä talviloma on aivan mahdoton työstää, kun luen niin paljon, etten ehdi millään näitä blogipostauksita tekemään samaa vauhtia. Saatan vain istua koko päivän sohvalla lukemassa, mitä nyt pari päivälenkkiä ja ruuanlaitto tulee väliin katkaisemaan putkea.
En osaa sanoa kumpi Barbarotti -sarjan romaaneista olisi parempi, Kokonaan toinen juttu vai aiemmin lukemani Sukujuhlat. Ehkä se aiempi.Tämä oli vähän kiero ja kierous oli niin tekemällä tehtyä, että se vei vähän lukunautinnosta. Murhatarinat vaan ovat aina hyviä, heikoimmillaankin.
Kokonaan toinen juttu alkaa Ranskan Bretagnesta, jossa ruotsalainen seurue viettää lomapäiviään. Lomalla tapahtuu jotain epämiellyttävää ja joku pääsee hengestään. Paljon myöhemmin Barbarotti alkaa saada nimettömiä kirjeitä, joissa uhataan tappaa Bretagnen lomalle osallistuneet ruotsalaiset yksi kerrallaan.
Mielenkiintoista: Barbarottilla on erakko nero-ystävä, joka harrastaa suomalais-ugrilaisia kielitieteitä. Tämä on nimennyt 70-kiloisen leonbergiläiskoiransa Saarikoskeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti