Tykkään Joona Linnasta, koska onhan se nyt vähän hienoa, että Lars Keplerin päähenkilö on suomalainen poliisi. Mutta toivoisin, että Joona Linnan ympärille olisi rakennettu vielä herkullisemmat jännitystarinat ja ympäristö. Kirjoissa on pikkuhauskoja viittauksia siellä täällä suomenkieleen ja suomalaisiin ruokalajeihin, kuten makkarasoppaan. Kirjan sivuilla putkahtelee toisinaan sivuhenkilöilläkin suomalaisia nimiä. Mitähän Lars Keplerillä (tai oikeastaan kirjoittajana on pariskunta tällä kirjailijanimellä) on Suomi-kytkentöinä? Miksi juuri Suomi? Mikä Suomessa voi kiehtoa? Miksei Norja tai vaikka Viro?
Pidin Tulitodistajasta enemmin kuin edellisestä, Paganini ja Paholainen -romaanista. Mutta hm, nyt olen palauttanut kirjan enkä voi tarkistaa tämän alkuperäistä nimeä... mutta mitä ihmettä kirjan nimi voi tarkoittaa? Mielestäni kirjassa ei ollut mitään tuleen viittaavaa. Eikä oikein todistajaan tai todistamiseenkaan?
Tulitodistaja saa alkunsa siitä, kun ongelmanuorille tarkoitetussa Birgitta-kodissa murhataan tyttö, joka on aseteltu sänkyynsä makaamaan pelkissä pikkuhousuissa kädet kasvoillaan. Toinen tyttö katoaa hoitolaitoksesta. Lähistöllä joku kaappaa auton, jonka takapenkillä istuu pieni lapsi turvaistuimessaan. Meedio Flora kuvittelee murhatun tytön ilmestyvän hänelle ja tietää murha-aseesta asioita, joita ei ole kerrottu julkisuuteen, mutta poliisi ei tahdo uskoa häntä.
Sujuva jännäri, vaikka olinkin toivonut vähän herkullisempia jännitystarinoita. Ei tässä mitään vikaa ollut. Ei kai muuten jaksaisi 600-sivuista kirjaa lukeakaan. Silkkaa makkarasoppaa, nam, siitä tykkään. Ylihuomisen ruoka.
Mulla jäi kesken se paganini ja paholainen kirja, ei vaan iskeny. Ja nyt olis tämä kirja odottamassa kuhan kerkeän aloittaa... toivottavasti on parempi!
VastaaPoistaJoskus niin vaan käy, ei iske. Paganinissa oli aika merkillinen se juonikuvio.
Poista