Anne Tyler; Nooan kompassi

Pitkästä aikaa Anne Tyler. En ole koko blogini aikana lukenut yhtään hänen kirjojaan, vaan kaikki on luettu joskus aiemmin. Muistan nauttineeni Anne Tyleristä aina ihan suunnattomasti. Nämä ovat lämminhenkisiä ja oivaltavia (ja elämänmakuisia - kauhea sana, mutta kuvaa jotenkin tosi sattuvasti Tyleriä) romaaneita. Niin tämä Nooan kompassikin.
Päähenkilö on eläkeikää lähestyvä Liam. Hän on eronnut, kasvattanut tyttärensä ja lopulta saanut potkut töistä. Liam aloittaa elämänsä kokoamisen uudelleen. Tässä on jotain ihanan minimalistista. Liam on hurmaava ihminen. Rehellinen, aito, teeskentelemätön, hymytön. Tällaisia ihmisten pitää olla. Tai no, kyllä hymyily sallitaan.
Voin suositella tätä ja kaikkia muitakin Tylerin kirjoja, mutta jos nyt oikein muistan, niin olikohan romaani Amerikan lapset vähän keskinkertaisempi.


Helmet 2017 -haasteeseen kohtaan: 

35. Kirjan nimessä on erisnimi