Rake Tähtinen; Hiljaisuuteen haudattu

 

Toinen osa kuunneltuaPetäjämäki-dekkarisarjaa. Vapaa-ajallaan sukellusta harrastava rikoskomisario tutkii paria eri murhaa, jotka saattavat liittyä jotenkin toisiinsa. Toisessa vanha mies on kolkattu ja löytyy kivikosta, toisessa taas ruumis on haudattu kirjan nimen mukaisesti hiljaisuuteen. Merenpohjaan. Murhaaja kävi ilmeiseksi jo hieman ennen loppua, mikä ei haittaa toki millään lailla. Mukava leppoisa perusdekkari tämäkin.

Mutta nyt täytyy sanoa, että näissä parissa viime kirjassa, jotka menevät tosin sekaisin, toinen Petäjäjämäki ja toinen Takamäki ja kumpikin suomalaisia mieskirjailijoiden luomuksia... ja sitä ennen oli joku käännösdekkari... näissä kaikissa on käytetty kieliopin vastaisesti muotoa "maistuu hyvälle". Kiinnitin huomiota siihen siksi, että minulta itseltä tulee luonnostaan tuo väärä muoto, eikä oikea "maistuu hyvältä". Tiedän silti, miten on oikein sanoa, mutta kun se ei istu suuhuni. Nyt kielioppia on päivitetty sen verran, että tällä hetkellä kummallakin sanontatavalla on lainsuoja. Erikoista silti, jotenkin olettaisi kirjailijan olevan kielenkäytön ammattilainen ja käyttävän sitä aitoa alkuperäistä taivutusta.