Voi mikä kauhea harmi tämän kirjan lukeminen oli, nimittäin olen lukenut tämän jo aikaisemminkin, mutta, onneton, unohtanut kirjoittaa kirjasta tänne blogiin! Ja juuri siitä olen lykännyt Pendergast-sarjan lukemista, kun olen ollut ihan sekaisin mikä kirja seuraavaksi olisi ollut vuorossa. No, se ei ollut tämä, mutta luin tämän nyt uusiksi, vaikka muistin ihan hirveän tarkkaan kaiken mitä kirjassa tapahtuu. Kirjan onni on se, että se on niin mahdottoman hyvin kirjoitettu, ettei uusintakierros haitannut hirveästi. Miten ihmeessä voin unohtaa kirjoittaa kirjasta. Mieleen tulee, olenko samalla tavalla unohtanut muitakin kirjoja ja olisi tosi mielenkiintoista tietää, milloin tämän olen lukenut (joskus syksyn 2016 jälkeen, koska silloin käsissäni oli tämän sarjan edellinen kirja). Onneksi nyt olen viimein selvillä vesillä ja voin jatkaa sarjaa turvallisesti.
Kuoleman naamiossa Nora Kelly ja William Smithback viettävät hääpäiväänsä, kun heidän asuntoonsa hyökätään ja Smithback saa surmansa. Valvontakamerat paljastavat murhaajan. Ongelma vain on se, että kyseinen pahantekijä on kuollut jo 10 päivää sitten. Tätä mysteeriä FBI:n agentti Pendergast alkaa selvittää New Yorkin poliisin murharyhmän komisario Vincent D’Agostan kanssa. Jäljet johtavat keskelle Manhattania hylätylle maalle, jossa omituinen voodoohon perustuva uskontoryhmittymä uhraa eläimiä. Voodoo- ja zombi-jutut menivät ihan pikkuisen yli, joten tämä ei yltänyt ihan sarjan alkupään kirjojen tasalle. Mutta kuten sanottua, niin taitavasti kirjoitettua (ja suomennettua!), että mielellään jaksoi lukea.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti