Koskaan lukematon Amislainen sai joululahjaksi Operaatio Solariksen, Ilkka Remeksen nuorisolle suunnatun seikkailuromaanin. Amislaiselta meni kuukausi sen lukemiseen, mutta historiallinen tapahtuma sen lukeminen silti oli, koska Amislainen ei lue kirjoja.
Minä luin Operaatio Solariksen vieroitusoireisiini: oli torstai ja edellinen kirjani loppui, mutta vasta lauantaina pääsisin kirjastoon. Paha paikka! Onneksi Amislainen lainasi nöyrästi kirjaansa.
En ole lukenut nuorisoromaaneita aikuisena, enkä tiennyt mitä tältä odottaa. Kansien välistä löytyi helppolukuinen pikkukiva seikkailutarina. Ihan ok, mutta enhän minä vanha akka pysty niin tuommoisen pojankollin pöksyihin hyppäämään. Nuorisoa ja omaa lukematonta Amislaistani ajatellen kirjan rakenne on hyvä: lyhyet luvut ja lyhyet kappaleet. Niin ei ole korkeaa kynnystä tarttua kirjaan, jos aikoo rimakauhu yllättää. Kovasti toivon, että Amislainen lukisi vielä joskus toisenkin kirjan. Näitä Remeksiä tuntuu olevan kymmenkunta. Kiva että seikkailu-poikaromaanit ovat astuneet tälle vuosituhannelle. Se tavoittaa ihan uuden lukijakunnan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti