Ruth Waren esikoinen, Synkän metsän siimeksessä. Tämä ei ollut läheskään yhtä kiehtova, kuin aiemmin lukemani Rouva Westaway on kuollut. Tämä oli lapsellisen naiivi ja jotenkin teinityttömäinen. Kirjan henkilöt ovat 26 - 29 -vuotiaita, eli ihan aikuisia, mutta käyttäytyvät kuin hihittelevät teinitytöt. He kokoontuvat Claren polttareihin merkilliselle mökille, josta haetaan jotain vähän kauhufiilistäkin kun mökkiä kuvaillaan pelottavaksi lasipalatsiksi keskelle marraskuista pimeää metsää. Ja osallistujat ovat sisällä kuin teatterilavalla... tuolla ulkona odottaa paha.
Ja sitten hihitellään viiniä lipitellen, pizzaa syöden ja huumeita napsien. Päähenkilö Nora ihmettelee, miksi hänet on kutsuttu koko polttareihin, sillä vanhojen ystävysten välit ovat katkenneet jo kymmenen vuotta sitten. Ja silloin tapahtui myös muuta teinisekoilua, joka nyt muistuu uudelleen mieleen. Aivan älytöntä, etteivätkö henkilöt kymmenessä vuodessa kasvaisi ulos teini-iän ihastumisista, jättämisistä, pettämisistä ja kiukutteluista.
Mutta jos tämä kirja olisi kirjoitettu toisin, niin juoni olisi ollut aivan ihana. Viikonlopun pituiset polttarit syrjäisellä mökillä - ja sitten Nora herää sairaalasta eikä muista mitään. Mitä on tapahtunut? Onko joku kuollut? Kuka on murhaaja - miksi poliisi istuu sairaalahuoneen oven ulkopuolella? Ei kai vain... Pikkuhiljaa menneen viikonlopun tapahtumat muistuvat mieleen.
No, harvan kirjailijan ensimmäinen kirja kai on mikään mestariteos. Ja kyllä tästäkin näkee, että kirjailijalla selvästi on potentiaalia ja tässäkin oli oma jännityksensä. Kirja on aivan pakko lukea loppuun.
Helmet-haasteessa kohtaan
| 34. Kirjan nimessä on luontoon liittyvä sana |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti