Aivan vieras kirja ja kirjailija ja täysin sika säkissä, kun vaan päätin tämän kirjaston hyllystä poimia. Näitä arpomisia pitää harrastaa enemmänkin. Voisin vaikka haastaa joka kirjastokäynnillä itseni ottamaan jonkun ihan hetken mielijohteesta käteen tarttuneen kirjan. Ainakin tämä ensimmäinen kokeilu oli hyvin rohkaiseva.
Niin kuin sinä sen muistat oli hyvin erilainen dekkari. Sen aikajärjestys on mielenkiintoinen: romaani alkaa lopusta, poliisin kuulusteluhuoneesta. Sitten edetään pikkuhiljaa alkupisteeseen ja siihen, mitä kauheaa oikeasti tapahtui. Matkan varrella tämäkin vielä muuttui kerran tai pari, riippuen kenen silmin asiaa katsottiin. Kuulostaa vaikealta, mutta ajankohdat oli jäsennelty kirjaan niin hyvin, ettei lukijana tullut mitään vaikeuksia pysyä tahdissa.
Toinen hyvin mielenkiintoinen seikka oli kirjan kertoja. Se oli yksikön toisessa persoonassa eli sinä-muodossa. Tämä vaati ensin totuttelua, mutta oikeastaan se oli kirjan suola. Tätä kirjaa ei olisi voinut kirjoittaa mitenkään muuten.
Kirjan päähenkilö on Kiti, alkoholisoitunut ja elämän alamäkeä kulkeva keski-ikäinen nainen, joka palaa kotikaupunkiinsa. Siellä hänet ottaa vastaan menneisyys ja muistot. Toni, joka kuoli; Kitin salaa rakastama Toni. Ja Mona, Tonin vaimo. Lapsuuden- ja nuoruudenystävät, kaikki se kauhea, mitä muinoin tapahtui. Erittäin mielenkiintoinen teos.
Helmet 2020 -haasteessa:
43.
Kustantamon kirjasarjassa julkaistu kirja
ja
Popsugar 2020 -haasteessa:
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti