Vaikka en ole kokenut eroa, niin voin kuvitella miten
asiaa Marttinen tässä kirjoittaa. Aivan mielettömän oivaltavia ajatuksia ja
tunteita. Niin paljasta totta. Niin oikein. Ja niin kauniisti kirjalliseen
muotoon saatettua. Ihan uskomatonta, miten aitoa asiaa joku voi kirjoittaakin.
Nyt taas muistan, miksi Marttinen on yksi lempikirjoittajistani.
Ero herättää kyllä ihan hirveästi tunteita lukijassa.
Minä en voi olla pohtimatta, minkälaista olisi itse erota ja se on ehkä kirjan
tarkoituskin. Minusta on
hämmästyttävintä se, että ainakin tämän kirjan mukaan eronneet ihmiset
huolestuvat siitä, jäävätkö he yksin ja löytävätkö he uutta kumppania. Ihanko
oikeasti eronneet ihmiset haluavat uuden kumppanin? Kirjan eronneet etsivät sitä baareista ja yhden yön jutuista. Se on aika säälittävää ja varmasti kuluttavaa. Kirjan eronnut päähenkilöhahmo Ellen taas puolestaan ihmettelee niitä, jotka eivät sanojensa mukaan kaipaa miestä eron jälkeen. Vai muuttuuko ihminen ja mielipiteet eron jälkeen. Kiehtova aihe!
Joku oli maininnut, että Eron aihe on rankka, mutta minä en kokenut tätä rankaksi. Päinvastoin; tämä oli mukavan viihdyttävää ja helppoa lukemista. Mutta seuraava jonossa oleva Marttiseni saattaa olla jo paljon rankempi, en tiedä. Hämmästyttävää, miten Marttinen venyy näin erilaisiin aiheisiin ja todella asiantuntevasti.
Mielenkiintoisen kuuloinen kirja, kirjalijakin on ihan uusi tuttavuus minulle. Oih, mistä saisin nyt aikaa lukemiseen???
VastaaPoistaSepä se; aika! Minä revin sitä ihan joka paikasta lukemiselle. Aamukahvilla, ruokaa laittaessa, töissä kahvitauolla... luen "koko ajan". Tavallaan tämä taitaa olla työstressin ts. uupumuksen oire, eikös siihen kuulu "sairaalloinen addiktio" jotain tekemistä kohtaan =). Mutta kieltämättä minullakin tulee kausia, jolloin en lue ja toisinaan taas luen. Nyt on pari vuotta ollut tämä hullun lukemisen kausi menossa.
PoistaTykkään vahvoista kirjoista ja tämä kuulostaa sellaiselta! Tämä taisi juuri päätyä lukulistalleni :)
VastaaPoistaItsekään en ole avioeroa kokenut, mutta voin hyvin kuvitella että rakkautta kaipaa ja etsii vaikka avioliitossa olisi ollutkin. Ei avioliitto aina valitettavasti tarkoita rakkautta. Samaa mieltä kyllä, että heti eron jälkeen olisi varmasti hyvä olla yksin jonkin aikaa :)
Jep, kannattaa lukea! Uskoisin että pidät Marttisesta. Oikeastaan on vaikea kuvitella ketään, joka ei pitäisi...
PoistaMinustakin eron jälkeen yksin olo olisi tärkeää, ainakin sellainen vuosi - että ehtii kokea kaikki juhlapyhät yms. yksin =). Se on ihmisen eheytymiselle jotenkin tärkeää. Ettei elä pelkästään toisen kautta, suhteessa muihin, vaan on ihan tärkeä vaan itselleen. Toisaalta minusta kyllä tuntuu juuri tuolta kliseiseltä, että en ikinä ottaisi uutta miestä enkä sitä rakkautta kaipaisi. Mihin sitä tarvitsee =).