Voi tämä oli ihana! Tapahtumat saavat alkunsa siitä, kun Silva ja Eeva tapaavat aikuisina kaupassa ja tämä johtaa heidän välillään uuteen yhteydenpitoon ja takautumiin. Päähenkilö on enemmin Eeva, joka muistelee heidän lapsuuttaan. Jotenkin kauhun sävyttämää. Ihmisen mieli on ihmeellinen! Lapsen mieli on niin herkästi vahingoittuva ja vaikutuksille altis. Silvaa kävi sääliksi, niin rikas kun olikin ja vaikka miten hienosta perheestä lähtöisin. Lapsuusmuistelmia on ihana lukea, niistä ei saa koskaan tarpeeksi. Jonkinlainen kasvutarina tämäkin on, menneisyyn langanpäät ja keskeneräiset asiat solmitaan kiinni ja eletään loppuun. Lukijalle paljastuu kylmiä väreitä nostattavia tapahtumia kahden koulutytön kouluvuosista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti