Tyttö lumisateessa oli minulle neljäs koskaan kuuntelemani äänikirja ja ensimmäinen koskaan lukemani Ninni Schulmanin kirja. Pidin kirjasta paljon. Se ei ehkä anna mitään uutta ja erikoista dekkaririntamalla, mutta varmaa tavaraa eli pikkukaupunki-jännitystä senkin edestä. Tässä oli kaikki kohdallaan, mitään ei puuttunut ja mitään ei ollut liikaa.
Päähenkilö on Magdalena Hansson, joka palaa poikansa kanssa avioeron jälkeen pieneen kotikaupunkiin. Eletään keskitalven lumisia päiviä. Pikkukaupungin maakellarista löytyy teinitytön ruumis ja toimittajana työskentelevä Magdalena kirjoittaa murhamysteeristä paikallislehteen. Osa poliiseista ja osa muista kaupunkilaisista on hänen vanhoja lapsuudenystäviään. Magdalena tietenkin toivoo saavansa poliiseilta salassa pidettäviä tietoja vähän aikaisemmin, kuin muut toimittajat. Toimittajan ja poliisien yhteistyö on aika kliseinen juoni näissä jännäreissä, mutta ei yhtään huono sellainen.
Magdalenan ja poliisityön rinnalla seurataan mitä tapahtuu ihmiskauppiaiden asunnossa, jonne epäonninen Sonja kumppaneineen on joutunut vangiksi.
Sarja jatkuu sitten romaanilla Poika joka ei itke.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti