tiistai 31. joulukuuta 2019

Voiko liikaa lukea?


Vuonna 2019 luin 143 kirjaa. Se on paljon. Yritin loppuvuodesta toppuutella itseäni ja aloittaa monta kirjaa kerralla luettavaksi, jotta viimeiset eivät menisi 2019 vuoden tilastoon, vaan saisin luettua ne mieluummin loppuun vasta vuoden 2020 aikana. Hidastelin niin hyvin kuin pystyin. Yritin aina katsoa vaikka Yle Areenasta jonkin tv-ohjelman, sarjan tai elokuvan, etten olisi koko ajan ollut kirja käsissä. Joulun pyhätkin ja kaikki oli edessä. Yritin valita sinne paksuimmat kirjat (Ahnhem), paksut vanhat klassikot (Bulkakov) ja tylsyyden vuoksi hitaat opukset (George R.R. Martin). Yritin tehdä kaikkeni, etten lukisi koko ajan. Eipä se juuri onnistunut. Saldoksi tuli kaikesta huolimatta se 143 kirjaa vuodessa ja sehän näyttää suoraan sanottuna siltä, ettei minulla ole mitään muuta elämää. Mikä on näköjään totta. Elämäntilanteeni oli menneenä vuonna sellainen, että kerrankin jäi aikaa lukemiseen. Mietin; kadunkohan joskus vanhana sitä, että tuli luettua liikaa? Mitä kaikkea olisinkaan voinut tehdä niinä tunteina ja päivinä ja viikkoina, joina vaan istuin lukemassa? Tuhlasinko antoisaa elämääni haihatteluun ja eskapismiin? Olisinko voinut kehittää jotenkin itseäni tai toimia yhteiskunnan hyväksi tekemällä hyvää?


En tiedä mitä alkava lukemisvuosi 2020 tuo tullessaan, saa nähdä meneekö sadan kirjan raja rikki. Osallistun tietysti aikaisempaan tapaan  Helmet –lukuhaasteeseen. Liityin loppuvuodesta myös Goodreads –sivustolle, josta löysin Popsugar 2020 –haasteen. Nyt kokeilen ensimmäistä kertaa myös sitä haastetta, mutta en osaa jotenkin suhtautua siihen yhtä virallisesti. Olkoon se varjohaaste tälle vuodelle, jota käyn läpi vain jos kohtuullisin vaivoin onnistuu.

Nyt houkuttaa lukea vanhoja klassikoita, joita en ole lukenut aiemmin, tai nuorena lukemiani vanhoja kirjoja, kuten Monte Criston kreivi, Saatana saapuu Moskovaan, Decamerone, Ivanhoe. Erityisesti jännitän, miten tällaiset uppoavat Helmetin tai Popsugarin haastekohtiin. Kerrankin tekee mieli lukea jotain muutakin, kuin dekkareita. Ehkä se johtuu siitä, että nyt on niin hirveä lukuhimo, että voisin lukea ihan mitä vain. Sellaisiakin kirjoja, joita olen tähän mennessä karsastanut.

6 kommenttia:

  1. Lukeminen on hyväksi ja piristää aivotoimintaa :)

    Iloista uutta kirjavuotta 2020 ja lukuiloa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Niin, onneksi sitä on addiktoitunut sentään tällaiseen harrastukseen. Olisi ikävämpää, jos himoitsisi vaikka laskettelurinteitä tai ratsastustunteja samalla vauhdilla. Tulisi ainakin paljon kalliimmaksi.

      Poista
  2. Komea määrä luettuja! Itse toivoisin, että saisin joku vuosi tuon sadan kirjan rajapyykin saavutettua. Tänä vuonna luin omaan määrääni nähden aika vähän ja oikeastaan hieman ihmettelen miten niin kävi, kun aikaa olisi ollut. Olen ilmeisesti tehnyt jotain todella turhaa lukemisen sijasta (koska mitään erityisen järkevää en ole tehnyt) :D

    En silti uskalla asettaa Goodreadsissa tavoitetta liian korkealle, koska on kivempi saavuttaa tavoite kuin jäädä siitä jälkeen. Helmet-haasteeseen minäkin osallistun taas, Popsugarin suhteen vielä ehkäilen.

    Lukurikasta ja muuten rikasta ensi vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin jo sata luettua kuulostaa aika isolta määrältä, sehän on noin kaksi kirjaa viikossa. Siihen ei tarvitse paljon tulla ylimääräistä työhommaa tai reissua tai sairastumista, niin ei onnistu. En tiedä uskallanko ensi vuodelle laittaa tavoitteeksi sitä sataa, kun ei tiedä mitä vuosi tuo tullessaan. Mutta pääasia, että nautitaan, vaikka vain pienemmästäkin kirjamäärästä. Hyvää ensi vuotta!

      Poista
  3. Minun mielestäni koskaan ei voi lukea liikaa, mutta saatan toki kirjastolaisena olla puolueellinen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaa, voi olla lievää puolueellisuutta ilmassa, mutta tiedän mille puolelle itse kallistuisin =).

      Poista