Han Kang; Vegetaristi

Nyt kun Etelä-Korean olympialaiset ovat juuri loppuneet, onkin mielenkiintoista tarttua etelä-korealaiseen kirjaan. Ja vielä enemmin siksi, että Etelä-Korea oli olympialaisten aikaan ja muulloinkin toki kovassa vastatuulessa käsittämättömän tapansa kanssa: siellä syödään koiria.

Lähdin toisaalta aivan todella-todella varovasti lukeman vegetaristia, valmiina jättämään sen kesken hetkenä minä hyvänsä, ja toisaalta taas mielenkiinnosta. Koska kirja ihan selvästi käsittelee syömistä ja ruokaa, niin kai tässä jossakin sivulauseessa tulee vastaan myös se koiranlihan syöminen?

Ei tullut. Jäin kyllä vielä hyvin epätietoiseen olotilaan, että miten yleistä koiranlihan syöminen Etelä-Koreassa sitten onkaan. Kirjan monessa ruoka-painotteisessa kohdassa kerrottiin tarkasti mitä syödään. Porsasta, nautaa, kalaa, munia, kanaa. Plus kasvikset. Koiranliha ei tullut kertaakaan esiin. Ehkä se ei sittenkään ole kovin yleistä?

Uskomatonta muuten, että miten noin sivistynyt valtio vielä omaa moisia brutaaleja tapoja. Enkä nyt tarkoita vain sitä koiran syömistä, syödäänhän meilläkin lehmiä, possuja, lammasta… vaan niitä tapoja, joita koiranlihan kasvatukseen kuuluu. Ei niistä enempää nyt eikä koskaan muulloinkaan.

Jostain muuten luin, että koiran lisäksi myös kissaa käytetään ravintona…

Vegetaristin päähenkilö on etelä-korealainen kotirouva Yeong-hye. Hän päättää lopettaa lihansyönnin ja kirja kertoo siitä, miten tämä vaikuttaa aviomieheen, sisareen, sisaren mieheen sekä vanhempiin. Hyvin omituinen kirja. En ollut koskaan lukenut mitään etelä-korealaista ennen, yllätyin siitä miten… hm… länsimaalaiselta tämä vaikutti. Me ihmiset olemme ajatuksinemme ja tunteinemme samanlaisia joka paikassa. Paitsi ehkä muslimimaissa.

Helmet -haasteen kohta 34. Kirjassa syntyy tai luodaan jotain uutta. Eräs kirjan hahmoista oli taiteilija, joka maalasi kuvia ihmisvartaloihin videoidakseen näitä.